Juuri ennen lähtöäni toiselle puolelle maapalloa, minun oli lähdettävä työmatkalle Kiinaan. En ollut kovin innoissani, sillä lentäminen työasioiden takia on mielestäni turhaa puuhaa. Mutta joskus on mentävä paikalle. Jokainen matka on kuitenkin opettanut minua, niin tämäkin. Lopulta matka ei ollutkaan turha, vaikka toki ilmaston kannalta en missään nimessä kannata näin lyhyitä matkoja.

Vaikka matkustaminen on minulle kaikki, se on elämäni tärkein opettaja, innostajani - ja on lopulta muovannut minua enemmän kuin mikään, en silti voi kehottaa muita matkustamaan. Kuitenkin haluan kertoa tärkeimmän matkustusvinkkini: jos todella haluat oppia jotain maailmasta, vieraile Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa. (Paraskin neuvoja, viimeisin matka yhä odottaa vuoroaan) Sitten näet omin silmin, millainen maailma todella on. Isot valtiot opettavat valtavan paljon elämästä ja maailmasta. Eurooppa on pieni viaton kupla noiden maiden suuruuteen verrattuna.

Mutta nyt, anna hetki Kiinalle.

Ihailtavinta Kiinassa: Väestömassojen hallinta. Väkeä on enemmän kuin laki sallii, mutta homma toimii täysin juna-asemilla, metroissa ja muualla liikenteessä. Ihmiset liikkuvat vikkelästi ja työntekijät valvovat, että junan laitureilla on vain ne, jotka kyseiseen junaan kulloinkin nousevat. Samoin metroon päästetään vain tietyn verran ihmisiä kerrallaan.

Yllättävintä Kiinassa: Ihmisten ystävällisyys. Hyvin harva puhuu englantia, mutta sitä enemmän löytyy halua auttaa. En myöskään pitänyt epäkohteliaani rynnimistä vauhdilla kohti metron penkkejä, vaan otin oitis muista mallia. Maassa, jossa on tuollainen ihmismäärä, jää aina paitsi, jos jää kohteliaasti odottelemaan.

Ihaninta Kiinassa: Teekulttuuri. Kiina on teenjuojan mekka. Teekaupoilla pääsee maistelemaan teetä ja ihmettelemään oikeaoppista teenvalmistusprosessia. Laadukas tee on kallista ja maukasta. Jo muutamassa päivässä opin uutta teestä!

Mitä Kiina opetti itsestäni: Pärjään kulttuurissa kuin kulttuurissa ja missä tahansa tilanteessa maailmalla. Luontainen kiinnostukseni vieraita kulttuureja kohtaan tekee kohtaamiset helpoiksi ja saa aikaan sen, että tutustun helposti toisiin ihmisiin ja saan ystäviä. Olen ylpeä siitä taidostani, että olen kuin kala vedessä missä tahansa maassa. Istuessani bisnesneuvotteluissa Zhuhain maisemat ympärilläni, talon 34. kerroksessa, oivalsin myös, että jos olisin töissä jonkun muun firmassa, en saisi tälläisiä tilaisuuksia. Nyt olen siellä, minne kuulun ja kaikki osaamiseni on vihdoin käytössä.

Haikeinta Kiinassa: Katoava kauneus. Zhuhain kujilta löytyi vielä pala sitä Kiinaa, jonka halusinkin kokea. Kohta se on kuitenkin kaikki poissa ja tilalla on kerrostaloja ja ostoskeskuksia. Maisemia, joita ei erota toisistaan, ja jotka ovat kaikki samaa kiiltävää massaa. Se tekee minut surulliseksi.

Ärsyttävintä Kiinassa: Arvomaailmassa korostuu halu shoppailla ja elää ylellisemmin. Sanotaan, että kiinalaiset pääsevät nyt vasta käsiksi siihen elämäntyyliin, josta me olemme saaneet nauttia jo pitkään. No, kahden auton omistaminen ja merkkilaukkujen shoppailu on ollut minulle aina yhdentekevää. En tykkää!

Taianomaisin hetki Kiinassa: Järjen maan kasvattina uskon silti taikaan. Kiinassa koin taikahetkeni vaellellessani lähitemppelissämme. Päädyin sen sisäpihalle, josta löysin sietämättömän ihanan teekuppilan. Ilmassa väreili taikaa, kun nautin verkkaisesti teetä, ja temppelikissa kapusi syliini nukkumaan. Kahvilan työntekijä (joka puhui englantia!) kertoi, kuinka paikka on ikivanha asuintalo. Aistin sen pyhyyden ja ihmeellisen rauhan itsessäni. Kissanpentu sylissäni oivalsin, että olen saanut taas lahjan elämältä. Ikiaikaiset hyvät hetket vaikuttivat sillä paikalla.

Ahdistavinta Kiinassa: Ihmismassat. Olen nähnyt väestöpaljouden Japanissa ja Intiassakin, silti se aina lyö ällikällä. Ympäristöalan ihmisenä alan aina miettiä, mitä vaikutuksia ympäristöön on tälläisellä väestömäärällä. Ihmismassat metroissa ja junissa ja taivaita tavoittelevat kerrostalojen meret ovat kertakaikkiaan mahdoton näky. Planeettamme on rajallinen ja se on ainoa ajatus, mikä päähän tupsahtaa, kun tämän kaiken näkee.

Miksi voisin palata Kiinaan: Teeviljelmät, riisipengermät ja jokiristeilyt jäivät yhä kokematta. Tulin myös uteliaaksi kiinalaisia ja kiinalaista kulttuuria kohtaan. Minulle kävi niin, kuin usein ennenkin: lähdin matkalle täynnä ennakkoluuloja ja matkan aikana ne karisivat minusta. Jos näin ei kävisi, matka olisi ollut turha.