Olen matkustanut ja välillä asunutkin Kreikassa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Olen rakastanut tuota maata jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Siinä ajassa olen nähnyt monta muutosta, kriisin uhan ja saapumisen, senkin, kun Ateena taas yrittää nousta jaloilleen. Mutta yksi asia on, ja pysyy. Nimittäin roskat.

On päivänselvää, että Kreikalla ongelmia riittää ja jäteasiat eivät yleensä silloin ole ensimmäisenä listalla. Niinpä jätteiden käsittely ei ole edennyt juuri mihinkään kaikkien näiden vuosien aikana. Toki ihmettelen, eikö osa EU:n tienrakennustuista olisi voitu ohjata jätteenkäsittelylaitosten rakentamiseen? Ihmetystä aiheuttaa myös se, että Kreikka on jopa saanut EU:lta kehuja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Kreikan tavoitteena on ollut nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin kaikesta energiankulutuksesta ja 40 prosenttiin sähköntuotannosta, vuoteen 2020 mennessä. Tässä suunnitelmassa on myös pysytty. Minkähän takia jätepuoli sitten sivuutetaan tyystin? Se sivuutetaan niinkin perusteellisesti, että EU on jo sakottanut Kreikkaa huonosta jätehuollosta.

Muutosta tapahtuu – hyvässä ja pahassa

Muutoksia kyllä tälläkin saralla on tapahtunut: roskat ovat jo levinneet mereen ja rannoille. Viime vuonna asuessani Kreikassa, huomasin tämän ensimmäistä kertaa. Valitettavasti. Seisoin kauneimman rannan äärellä, jonka olin koskaan nähnyt - sanovat sitä yhdeksi maailman kauneimmista. Mutta kauneuden ylle oli ripoteltu roskaa, roinaa ja muovipusseja täynnä jätettä. Surullinen ja ahdistava näky. Jopa 7 % kaikesta maailman mikromuovista on Välimeressä ja mietin, että täältä(kin) se saa alkunsa.

Toki tyystin pessimisti ei sovi olla. Jo nyt Kreikassa voi kierrättää paristot, lamput, lasipullot ja SER-jätteen. Ihan kauheasti se ei kuitenkaan lohduta silloin, kun asuu Kreikassa ja menee heittämään roskapussinsa jäteastioihin. Vastassa odottaa aina kaaos. Joissakin jäteastioissa on lajitteluohjeita, mutta kukaan ei noudata niitä. Kun kysyn kreikkalaisilta, mitä neuvot oikein tarkoittavat, olisiko astiaan tosiaan tarkoitus laittaa vain tiettyjä jätteitä, he eivät tiedä.

Paikalliset ympäristöjärjestöt ovat sitkeitä sissejä

Asuessani Stoupassa vietin aikaa paikallisen ympäristöjärjestön, Clean Manin ihmisten kanssa. Ikävä kyllä ryhmä ei ollut saanut riveihinsä kovinkaan montaa kreikkalaista ja ne harvat olivat välillä aika epätoivoisia. On vaikea yrittää kierrättää ja huolehtia ympäristöstä, kun valtio ei hoida omaa osuuttaan: kuljeta jätteitä tarpeeksi usein ja järjestä kierrätysmahdollisuuksia sekä jätteenkäsittelyä. Mutta tämä pieni ihmisryhmä käytti valtavasti energiaansa painostaakseen päättäviä ihmisiä. Suurin osa järjestön toiminnassa mukana olevista oli ulkomaalaisia.

”Kreikkalaisia ei kertakaikkiaan kiinnosta”, sanoi järjestössä toimiva kreikkalainen ystäväni. Miksi ei, kreikkalaiset, miksi? Kun viette jätteenne siihen epämääräiseen kekoon, joka on olevinaan jono 660 l keräysastioita, eikö mielessänne häivähdä, että mitä hittoa, eikö tätä asiaa voisi hoitaa jo kuntoon? Vai onko niiden asioiden lista, joiden toivotte valtion hoitavan kuntoon, loputon?

Me ulkomaalaiset, ja muutama kreikkalainen, otimme ja keräsimme välillä roskia eri kylissä yksissätuumin. Rantojen roskisten kanssa huomasin ongelman, mikä on valtion tai kuntien vastuulla. Jos roskat päätyvätkin roskiin, ne ovat joko niin täynnä, tai niin huonoja ( kokonaan yläosasta auki olevia roskiksia), että pian jätteet ovat taas levällään missä sattuu.

Mitä matkailija sitten voi asialle tehdä?

Turistit kasvattavat Välimeren maiden jätekuormaa jopa 40 % turistikaudella. Toivoisinkin, että Kreikan valtio oivaltaisi lisätä matkailijoiden laskuun jonkinlaisen jäteturismiveron. Olisi reilua, että roskaavat turistit osallistuvat jätehuollon kustannuksiin. Sitä odotellessa väkersin matkailijoille roskavinkit. Olkaa hyvä!

  • Muista, että lähtökohta on, ettei jätteitä kierrätetä: pahimmassa tapauksessa ne kipataan mereen. Koita siis minimoida jätemääräsi.
  • Rantabaarin juomat tarjoillaan muovimukeissa ja pillien kera. Kysy, olisiko muita astioita saatavilla ja jos ei ole, jätä ostokset väliin. Kerro myös syy. Voit myös pakata Suomesta mukaan oman mukin juomillesi. Pyydä juomat ilman pilliä. Metelöinti pillistä saattaa tuntua naurettavalta, mutta se on yksi vaarallisimmista muoviroskista merieläimille.
  • Pakkaa Suomesta mukaan kangaskassi, kestohedelmäpusseja, vesipullo ja muki.
  • Osta vain sellaisia aurinkorasvoja, joista ei ole haittaa merelle. Esimerkkejä löytyy täältä.
  • Täytä oma vesipullosi: osta hotellihuoneeseen vesitonkka tai vielä mieluummin kysy paikallisilta, missä voit täyttää juomapullosi. Moniin pieniin kyliin johdetaan vettä vuoristosta tai myös hanavesi voi olla juotavaa. Voit myös harkita ostavasi vesipullon , jossa on jo filtteri valmiina.
  • Jos otat vastaan muovipusseja, käytä ne uudestaan. Muista myös yksinkertainen lause ”ei kiitos!”
  • Käytä kaupassa paperipusseja tai omia kestohedelmäpusseja. Kysy rohkeasti, missä paperipussit ovat, jos niitä ei näy.
  • Harkitse muutenkin, mitä matkalla ostat. Tarvitsevatko lapset välttämättä puhallettavia muovileluja ja patjoja vain tämän yhden loman iloksi?
  • Ole oma-aloitteinen: jos näet roskia jossain, kerää ne pois.
  • Ehdota hotellille pieniä parannuksia: monissa paikoissa saippuat ja sampoot ovat turhaan pakattuina pieniin muoviputeleihin, joista tulee paljon roskaa. Parempi olisi iso, uudelleentäytettävä pullo.
  • Tue pienten järjestöjen toimintaa, jotka omin voimin yrittävät pitää rannat puhtaana, kuten Clean Mani tai Plastic Free Greece.

EU:n kertakäyttömuovituotteiden kielto tulee voimaan 2020, joten toivottavasti se tuo helpotusta roskaongelmaan - jos sitä noudatetaan. Jutussa lähteenä olen käyttänyt tätä WWF:n artikkelia. Vastuullisesta matkailusta on tulossa pieni ohjekirja kotisivuilleni tämän vuoden aikana. Sillä välin onnellisia ja roskattomia matkoja Kreikkaan! Lopuksi vielä muistakaa tämä kreikkalaisten koululaisten viisaus: "Jos tuhoamme maan, mistä muualta saamme ruokamme?"