Jumalainen seikkailu

- Katja Vaulio -

Aihe: Индия

Tie tiikerikummiksi

Мой путь к спонсору тигров в WWF

Blogeissa on lähiaikoina ollut käynnissä #ReilutBlogit-kampanja, johon itse en ole ehtinyt Kazakstanin uutisten takia osallistua. Toisaalta koin myös, että monessa blogissa sanottiin jo se kaikki, mitä minäkin merten puolesta haluaisin sanoa. Mutta samassa hengessä kirjoitan tätä tarinaa, ympäristön puolesta.

Tarina jatkuu

Vain hullu matkustaa Intiaan

Только сумасшедший путешествует в Индию

Niin, kai se vähän niinkin on. Mutta minä tunnustan: Haluan palata. Villeimmissä haaveissani jopa ajattelen asuvani kokonaisen kuukauden intialaisessa pikkukaupungissa.

Tarina jatkuu

Päiväni sarissa

Мой день в сари

Moni saattaa ajatella, että sehän on vain kuutisen metriä kangasta. Minulle - ja Intialle se on kuitenkin paljon enemmän.

Tarina jatkuu

Aurinko nousee Varanasissa

Солнце поднимается в Варанаси

On varhainen aamu, olemme ghateilla taas. Diwali on vietetty, ihmiset, jotka yöpyivät ghateilla juhlistaen pyhää ja Gangesia, ovat lähteneet. On hämmentävän rauhallista. Varanasi ei silti nuku.

Tarina jatkuu

Varanasi, veit minulta sielun hetkeksi

Варанаси, ты взял мою душу на время

Istuimme autossa matkalla kohti kuuluisaa Gangesia ja Varanasin ghateja. Maailman vanhin kaupunki odotti meitä kaikessa mystisyydessään. Minua jännitti - ja ärsytti,  kuljettaja kun oli juuri ilmoittanut, että hän on järjestänyt meille oppaan kulkemaan kanssamme Diwalin, valon juhlan tungoksessa. Eikö täällä ikinä saa kulkea vain omissa oloissaan?

Tarina jatkuu

Hiekkakiveä ja ruusunterälehtiä Agrassa

Песчаник и лепестки роз в Агре

Tie vie Agraan.

Tarina jatkuu

Täsmäisku Jodhpuriin

Быстрый визит в Джодхпур

En ole erityisen mieltynyt kiireeseen missään muodossa. Mutta aina ei ole vaihtoehtoja, tai ainakaan Jodhpurissa ei ollut.

Tarina jatkuu

Kotona maailmalla - Jasmin Home Hotel

Дома в мире- Jasmin Home Hotel

Olen vakaasti sitä mieltä, että matkamme parhaat hotellit ansaitsevat hieman palstatilaa. Olen vähintäänkin sen verran velkaa siitä ilosta, mitä saimme osaksemme. Tällä kertaa vietetään vielä hetki Jaisalmerissa, Jasmin Home Hotel:issa.

Tarina jatkuu

Intialaisessa kylässä

В индийской деревне

Kuukauden Intian matkan aikana kävimme kahdessa eri kylässä. Toiseen pääsin yllättäen, toiseen varta vasten halusin. Jo junassa matkalla Varanasiin totesin, että haluaisin päästä Intian maaseudulle. Toive oli helposti toteutettavissa, kun hotellista järjestettiin kyläretkiä. Ilmeisesti muilla turisteilla on hieman toisenlaiset kiinnostuksen kohteet, sillä pääsimme matkaan kaksin. Mukana oli myös autonkuljettaja ja opas kylästä, jossa kiertelimme.

Tarina jatkuu

Maallisesta jumalaiseen - retkellä Jaisalmerissa

От земного до божественного - в поездке в Джайсалмере

Istun taas avojeepin kyydissä. Kasvoille puhaltaa pieni tuulenvire, mutta se on lämmintä aavikon tuulta. Ympärillä aukeaa aavikko, ja Jaisalmer jää taa. Vastaan tulee toinen avojeeppi, jonka etuistuimilla istuu kaksi mustapartaista miestä. Massiiviset kultareunaiset aurinkolasit kimmeltävät. Toisella miehistä on päässään suuri sininen turbaani, toisella punainen.  Mikä näky! Nauran ilosta ääneen.

Tarina jatkuu

Päiväni aavikkoprinsessana

Мой день как принцесса пустыни

Luvassa oli jännittävä päivä. Pääsisin elämäni ensimmäistä kertaa aavikolle! Vieläpä jonnekin kauas, muiden turistireittien ulottumattomiin, sellaiselle aavikolle, millainen se unelmissani on: Kuuma, puhdas ja vaitonainen.

Tarina jatkuu

Udaipur, romantiikan tyyssija

Удайпур, романтическое бегство

Ajattelen, että ihminen, joka on nähnyt Udaipurin City Palacen ensin  utuisena ja sitten hehkuvana aamuauringon valossa, ei voi olla muuta kuin onnekas. Minä sain ihailla tuota maalauksellista näkyä Taj Lake Palacen ravintolasta ja suosittelenkin edes hyppäämään veneeseen ja katsomaan kaupunkia järveltä käsin. Se on unohtumaton näky.

Tarina jatkuu

Elämisen sietämätön ihanuus - kaksi vuorokautta Taj Lake Palacessa

Невыносимая сладость жизни - два дня в двореце Тадж Лейк

Tuntuu siltä, kuin hallussani olisi salaisuus, joka olisi parempi pitää omanani, aivan kuin sen paljastaminen olisi muille tuhoisaa. Tokihan minä ymmärsin, että yksi maailman parhaista hotelleista on ihan omaa luokkaansa. Mutta en arvannut, että täällä olo on jatkuvia yllätyksiä täynnä - vaikka toisaalta, mitä muuta Intialta voisi odottaa?

Tarina jatkuu

Viimeinen määränpää - Taj Lake Palace

Последний пункт назначения - дворец Тадж Лейк

Ensikohtaaminen Udaipurin kanssa ei mennyt ihan niin kuin piti. Olin aivan poikki rasittavan ja meluisan bussimatkan jälkeen Johdpurista Udaipuriin. Sitten tulin vihdoin kipeäksi ja vietin päivän hotellihuoneen sängyssä köllien. Mutta jotain hyvääkin - minulla oli aikaa haaveilla. Haaveilla samasta asiasta, mistä jo Vivien Leigh aikoinaan haaveili.

Tarina jatkuu

Jaisalmer, aavikon kultainen kaupunki

Джайсалмер, золотой город пустыни

On pienoinen ihme, että olemme täällä. Vielä viikko sitten tuntui fyysisesti ja henkisesti mahdottomalta, että pääsisimme Jaisalmeriin asti. Fyysinen mahdottomuus tuli juna-aikatauluistamme: Ensin matka Ramnagarista Delhiin, sitten Intian mittapuulla utopistinen kahden tunnin vaihtoaika, ja lopulta Delhistä kohti Jaisalmeria yön yli. Mutta Jim Corbettin kansallispuistossa alkanut hyvä tuurimme jatkui, junat kulkivat ajallaan, matkat sujuivat mutkattomasti ja yhtäkkiä siedin Intian vikoja paljon paremmin.

Tarina jatkuu

"Tiger is coming" - onnenhetkiä Jim Corbettin kansallispuistossa

"Tiger is coming" - счастливые моменты в национальном парке Джим Корбетта

Varasin meille jo Suomessa kolmen päivän safarin Intian vanhimmasta kansallispuistosta, mutta en todellisuudessa tiennyt, mitä on luvassa. Ohjelman mukaan meitä odotti neljä safaria, majoitus kolmeksi yöksi ja ruuat. Mutta emme olleet nähneet mitään kuvia määränpäästä, tai tienneet retkistä sen tarkemmin. Sitäkin enemmän Intia yllätti meidät,  ja tällä kertaa aivan päinvastaisella tavalla kuin aiemmin.

Tarina jatkuu

Rakkauskirje Taj Mahalille

Любовное письмо в Тадж-Махал

Minulle se oli pyhä hetki. Olin odottanut tätä näkyä ainakin viidentoista vuoden ajan. Taj Mahal ei tuottanut pettymystä, vaan sai minut vuodattamaan liikutuksen kyyneliä.

Tarina jatkuu

Kun Intia löi nuijalla päähän - ensimmäisen viikon tunnelmia

Когда Индия попала меня в голову - настроения первой недели

Hyvä on, Intia selätti minut 5-0. Kuvittelin olevani jotenkin hyväkin reissaaja. Olen rohkea, sitkeä, enkä valita. Mutta sitten tuli Intia ja veti minulta maton alta. Vai Varanasiko sen teki?

Tarina jatkuu

Elämäni ensimmäiset 44 tuntia Intiassa

Первые 44 часа моей жизни в Индии

Matkalla mikä tahansa on mahdollista. Vai mitä sanotte ensimmäisestä päivästämme Intiassa: Aamupalalla hotellin kattoterassilla katselimme paikallista oravaa, naista joka ruokki isoja kotkia ja lopulta miestä, joka ratsasti elefantillaan pitkin autotietä. Keskellä Delhiä! Mitä ihmettä?

Tarina jatkuu

15 vuotta haaveita Intiasta

15 лет я мечтала о Индии

19-vuotiaana opiskelin valokuvausta Kymenlaakson kansanopistossa. Yhtenä iltana keräännyimme oranssin keittiön sohvalle katsomaan televisiosta tulevaa Kamasutra-elokuvaa. Muistan yhä sen taianomaisen tunteen, minkä valtaan elokuva minut jätti. Kamasutra kertoo 1500-luvun Intiasta ja se on hyvin esteettinen ja eroottinen elokuva, vaikka kunnon kamasutra-oppia siitä ei valitettavasti saakkaan. Elokuvan Intia on täynnä kirkkaita värejä ja kauneutta, kukkien terälehtiä, toinen toistaan upeampia sareja ja palatseja. Siitä asti olen haaveillut ihmeellisestä Intiasta.

Tarina jatkuu

« Older posts

© 2017 Jumalainen seikkailu

Theme by Anders NorenUp ↑