Jumalainen seikkailu

- Katja Vaulio -

Mikä sai minut jälleen hymyilemään

​Suomeen paluu oli poikkeuksellisen raskasta tällä kertaa. Ensimmäiset kolme viikkoa vietin vain suklaata syöden ja sohvalla maaten. En halunnut mennä mihinkään. Saati tehdä mitään. Ehkä tämän epätavallisuudesta kertoo se, että ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen jätin kaikki treenini väliin.

Tarina jatkuu

Kotona maailmalla - Jasmin Home Hotel

Дома в мире- Jasmin Home Hotel

Olen vakaasti sitä mieltä, että matkamme parhaat hotellit ansaitsevat hieman palstatilaa. Olen vähintäänkin sen verran velkaa siitä ilosta, mitä saimme osaksemme. Tällä kertaa vietetään vielä hetki Jaisalmerissa, Jasmin Home Hotel:issa.

Tarina jatkuu

Intialaisessa kylässä

В индийской деревне

Kuukauden Intian matkan aikana kävimme kahdessa eri kylässä. Toiseen pääsin yllättäen, toiseen varta vasten halusin. Jo junassa matkalla Varanasiin totesin, että haluaisin päästä Intian maaseudulle. Toive oli helposti toteutettavissa, kun hotellista järjestettiin kyläretkiä. Ilmeisesti muilla turisteilla on hieman toisenlaiset kiinnostuksen kohteet, sillä pääsimme matkaan kaksin. Mukana oli myös autonkuljettaja ja opas kylästä, jossa kiertelimme.

Tarina jatkuu

Maallisesta jumalaiseen - retkellä Jaisalmerissa

От земного до божественного - в поездке в Джайсалмере

Istun taas avojeepin kyydissä. Kasvoille puhaltaa pieni tuulenvire, mutta se on lämmintä aavikon tuulta. Ympärillä aukeaa aavikko, ja Jaisalmer jää taa. Vastaan tulee toinen avojeeppi, jonka etuistuimilla istuu kaksi mustapartaista miestä. Massiiviset kultareunaiset aurinkolasit kimmeltävät. Toisella miehistä on päässään suuri sininen turbaani, toisella punainen.  Mikä näky! Nauran ilosta ääneen.

Tarina jatkuu

Päiväni aavikkoprinsessana

Мой день как принцесса пустыни

Luvassa oli jännittävä päivä. Pääsisin elämäni ensimmäistä kertaa aavikolle! Vieläpä jonnekin kauas, muiden turistireittien ulottumattomiin, sellaiselle aavikolle, millainen se unelmissani on: Kuuma, puhdas ja vaitonainen.

Tarina jatkuu

Udaipur, romantiikan tyyssija

Ajattelen, että ihminen, joka on nähnyt Udaipurin City Palacen ensin  utuisena ja sitten hehkuvana aamuauringon valossa, ei voi olla muuta kuin onnekas. Minä sain ihailla tuota maalauksellista näkyä Taj Lake Palacen ravintolasta ja suosittelenkin edes hyppäämään veneeseen ja katsomaan kaupunkia järveltä käsin. Se on unohtumaton näky.

Tarina jatkuu

Elämisen sietämätön ihanuus - kaksi vuorokautta Taj Lake Palacessa

Невыносимая сладость жизни - два дня в двореце Тадж Лейк

Tuntuu siltä, kuin hallussani olisi salaisuus, joka olisi parempi pitää omanani, aivan kuin sen paljastaminen olisi muille tuhoisaa. Tokihan minä ymmärsin, että yksi maailman parhaista hotelleista on ihan omaa luokkaansa. Mutta en arvannut, että täällä olo on jatkuvia yllätyksiä täynnä - vaikka toisaalta, mitä muuta Intialta voisi odottaa?

Tarina jatkuu

Viimeinen määränpää - Taj Lake Palace

Последний пункт назначения - дворец Тадж Лейк

Ensikohtaaminen Udaipurin kanssa ei mennyt ihan niin kuin piti. Olin aivan poikki rasittavan ja meluisan bussimatkan jälkeen Johdpurista Udaipuriin. Sitten tulin vihdoin kipeäksi ja vietin päivän hotellihuoneen sängyssä köllien. Mutta jotain hyvääkin - minulla oli aikaa haaveilla. Haaveilla samasta asiasta, mistä jo Vivien Leigh aikoinaan haaveili.

Tarina jatkuu

Jaisalmer, aavikon kultainen kaupunki

On pienoinen ihme, että olemme täällä. Vielä viikko sitten tuntui fyysisesti ja henkisesti mahdottomalta, että pääsisimme Jaisalmeriin asti. Fyysinen mahdottomuus tuli juna-aikatauluistamme: Ensin matka Ramnagarista Delhiin, sitten Intian mittapuulla utopistinen kahden tunnin vaihtoaika, ja lopulta Delhistä kohti Jaisalmeria yön yli. Mutta Jim Corbettin kansallispuistossa alkanut hyvä tuurimme jatkui, junat kulkivat ajallaan, matkat sujuivat mutkattomasti ja yhtäkkiä siedin Intian vikoja paljon paremmin.

Tarina jatkuu

"Tiger is coming" - onnenhetkiä Jim Corbettin kansallispuistossa

Varasin meille jo Suomessa kolmen päivän safarin Intian vanhimmasta kansallispuistosta, mutta en todellisuudessa tiennyt, mitä on luvassa. Ohjelman mukaan meitä odotti neljä safaria, majoitus kolmeksi yöksi ja ruuat. Mutta emme olleet nähneet mitään kuvia määränpäästä, tai tienneet retkistä sen tarkemmin. Sitäkin enemmän Intia yllätti meidät,  ja tällä kertaa aivan päinvastaisella tavalla kuin aiemmin.

Tarina jatkuu

Rakkauskirje Taj Mahalille

Minulle se oli pyhä hetki. Olin odottanut tätä näkyä ainakin viidentoista vuoden ajan. Taj Mahal ei tuottanut pettymystä, vaan sai minut vuodattamaan liikutuksen kyyneliä.

Tarina jatkuu

Kun Intia löi nuijalla päähän - ensimmäisen viikon tunnelmia

Hyvä on, Intia selätti minut 5-0. Kuvittelin olevani jotenkin hyväkin reissaaja. Olen rohkea, sitkeä, enkä valita. Mutta sitten tuli Intia ja veti minulta maton alta. Vai Varanasiko sen teki?

Tarina jatkuu

Elämäni ensimmäiset 44 tuntia Intiassa

Matkalla mikä tahansa on mahdollista. Vai mitä sanotte ensimmäisestä päivästämme Intiassa: Aamupalalla hotellin kattoterassilla katselimme paikallista oravaa, naista joka ruokki isoja kotkia ja lopulta miestä, joka ratsasti elefantillaan pitkin autotietä. Keskellä Delhiä! Mitä ihmettä?

Tarina jatkuu

Paratiisi viidakossa

Рай в джунглях

Ette voi kuvitellakaan, millaisessa paikassa olemme! Keskellä viidakkoa Thaimaassa, yöpymässä viidakkomajassa, jollaisia on vain sadussa. Kotimme nimi on "Mango" ja ensitöikseen meitä kehoitettiin viemään eväät vastaanottoon, etteivät apinat tunkeudu kotiimme niitä pihistämään.

Tarina jatkuu

Vuoroveden paljastamat

Волна показала свои секреты

Meri on rakkain maisemani, lohduttajani ja ilon antajani elämässäni. Mutta olen ystävystynyt vain Välimeren ja Itämeren kanssa, tämä meri on toista.

Tarina jatkuu

Salainen ranta, Koh Lanta, Thaimaa

Секретный пляж , Кох Ланта, Таиланд

Makaan salaisella pikku rannalla. Tästä minä haaveilin Suomessa, mutta en osannut kuvitella, millaista se olisi.

Tarina jatkuu

Tie teeplantaasille, osa II

Дорога к плантхазе чая, часть II

Aiemmin tapahtunutta: sankarimme, kaksi viatonta turistia kylmästä Pohjolasta tutustuvat viidakon saloihin tarpomalla poluilla, jotka tuntuvat päättymättömiltä. Lopulta he kuitenkin löytävät pikkuruisen kylän ja ennenkaikkea tien! Joka voi johtaa pelastukseen tai mihin vain...

Tarina jatkuu

Jännitystä viidakossa, osa I

Волнение в джунглях, часть I

Minulla oli romanttinen kuvitelma meistä kahdesta pyöräilemässä teeplantaasien vihreyden keskellä. Kuvitelma sai viileän loppunsa, kun kuudennestakin paikasta Tanah Ratassa, Cameron Highlands:eilla pyöriteltiin päätä. Malesiassa ei tosiaan ole tapana pyöräillä.

Tarina jatkuu

Kuningaskalastajan jäljillä Narassa

На тропе зимородка в Наре

Nara on kuuluisa villipeuroistaan, jotka koristavat paikallisbussienkin kylkiä. Mutta siellä on myös lukuisia temppeleitä ja maalauksellisia lampia. Eikä sovi unohtaa haikaroita ja ihanaa japanilaista herrasmiestä!

Tarina jatkuu

Päiväni kimonossa

Мой день в кимоно

Ei olisi tullut pieneen mieleenikään, että saisin joskus elämässäni kulkea päivän kimonoon pukeutuneena. Mikä ilo ja kunnia!

Tarina jatkuu

« Older posts Newer posts »

© 2017 Jumalainen seikkailu

Theme by Anders NorenUp ↑