Ollaanpa rehellisiä. En ole koskaan käynyt matkamessuilla, enkä ole koskaan ymmärtänyt, miksi minun pitäisi. Tiedän jo, mihin haluan matkustaa, enkä ole halpojen lentojen perässä. Tällä kertaa mieleni kuitenkin muuttui ja minun oli aivan pakko päästä messuille. Mutta syyni ei ehkä ollut se, mitä messujen järjestäjät toivovat.

Samalla vauhdilla päätin osallistua myös Maata pitkin-matkamessuille, jotka järjestettiin ”virallisten” messujen varjomessuina lauantaina Helsingissä. Motiivina molemmille messuille oli se, että halusin oppia uutta vastuullisesta matkailusta. Perinteisillä matkamessuilla oli torstaina, ammattilaisten päivänä, useampi tunti esityksiä vastuullisesta matkailusta. Minä kökötin innokkaana lavan reunassa kynä ja vihko kädessäni.

Taustatiedoksi se, että olen viime kuukausina lukenut netin syövereissä suorastaan matkustusvihamielisiä keskusteluja. Äänessä tuntuvat olevan kolme eri ihmisryhmää: syyllistäjät, joiden mielestä matkustaminen on aivan turhaa toimintaa kaikin puolin (kannattaa lukea tämä Chocochilin juttu kommentteineen), itsensä ruoskijat, jotka elävät muuten hyvin ympäristötietoista elämää, mutta lentävät joskus, ja sitten ne, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Tai saattaa kiinnostaa, mutta muutosta ei ole luvassa. Tämä jälkimmäinen ryhmä lentää muuten eniten.

Nyt olen luvannut itselleni jättää nettikeskustelut ja keskittyä sen sijaan omaan osaamiseeni ja ammattitaitooni. Ympäristöalan ja matkailun ammattilaisenaen näe maailman sulkemista vaihtoehtona. Täytyy löytää jokin toinen ratkaisu, ja sitä etsin matkamessuiltakin. Sieltä myös löysin sen – kiitos Sirpa Pietikäisen, Atte Korhosen ja Haaga-Helian väen, sekä kaikkien, jotka osallistuivat ”vastuullinen turismi”-paneelikeskusteluun.

Mikä sitten on tulevaisuuden ratkaisu matkailuun? Sillä tosiasia on, hyvät ystävät, että sen on muututtava. Halvat viikonloppulennot ja pikapyrähdykset, viikon matkat Thaimaahan, all-inclusive-lomat – ketä ne toden teolla hyödyttävät? Joskin jonkun reissusielu saattaa niistä hetken nauttia (tai stressaantunut työsielu), mutta maailma ei nauti. Matkailu ei suinkaan lopu tulevaisuudessa ja tällä hetkellä se näyttää lisääntyvän kiivasta tahtia. Keinoja, joilla selviämme matkailun kanssa tulevaisuudessa ovat esimerkiksi nämä:

  • paremmat, nopeat junayhteydet koko Euroopassa, erilaiset polttoaineet ja uudet lentokoneet
  • luonnonpuistoissa(kin) vierailtavia alueita rajoitetaan, sekä myös vierailijamääriä (esim. Etelä-Manner, Galapagossaaret)
  • valitaan tarkasti matkakohde ja hotelli: ekologisuus ja se, että taloudellinen hyöty suuntautuu kohdealueelle, on tärkeää
  • liiku junalla ja bussilla, lennä ja kulje laivalla harvemmin – hidasta matkaa, viivy pidempään
  • matkailun on tapahduttava paikallisväestön ehdoilla
  • osa matkailun tuloista suunnataan kohteen luonnonympäristön kunnon ylläpitämiseen
  • lentomatkailun osuus matkailun kokonaispäästöistä on vain 12 % - miten voisit vähentää muita päästöjä matkallasi?
  • vaadi ympäristötoimia matkanjärjestäjältä ja majoittajalta
  • vältä muovia erityisesti matkoillasi, kaikilla ei ole yhtä hyvin järjestettyä jätehuoltoa, kuin meillä

Ja sitten vielä pari ekstra-vinkkiä matka-aiheen ohi:

  • vältä lentorahdilla tuotuja tuotteita
  • planeetta on yhteinen pallomme – arkiset valintamme vaikuttavat eri puolille planeettaa (kannattaa toistella tätä ajatusta, kunnes se uppoaa selkärankaan, ja syrjäyttää "mutta kun kiinalaiset ja intialaiset"-uskomukset)
  • hyvinvointikäsitys on materialisoitunut – miten olisit itse valmis muuttamaan sitä?

Tärkein mantra on mielestäni tämä, mikä nousi esille vastuullisen turismin keskustelupaneelissa, ja joka pätee myös Suomessa matkailun periaatteisiin: panostetaan jatkossa(kin) laatuun, ei määrään.

Entä Maata pitkin- matkamessut? Totta puhuen odotukseni olivat matalalla, sillä olen jo vuosia matkustanut yhtälailla maata pitkin, kuin lentämällä. Olen kiertänyt Suomea keskivertosuomalaista enemmän, reilannut kolme kertaa Euroopassa, matkustanut junalla Venäjällä, Intiassa ja Kazakstanissa. Siispä esimerkiksi kotimaan matkailu ei ole minulle mikään uusi keksintö. Kuten odotinkin, näillä messuilla ei ollut minulle uutta annettavaa, vaan tieto oli jo tuttua. Silti on hyvä, että vaihtoehtomessut pidettiin ja paikka oli tupaten täynnä innokkaita. Uskon, että tämän kaltaisille tapahtumille on kysyntää ja tämä myös synnyttää uudenlaisia ajattelumalleja. Kiitos siis vaihtoehtomessujenkin järjestäjille!

Lähteenä jutussa on käytetty matkamessuilla Helsingissä 17.1 esiintyneitä Sirpa Pietikäistä, Atte Korhosta, Haaga-Helian opettajia sekä Vastuullinen turismi-paneelin osallistujia.