Kazakstanin matkalla minulle paljastui muutamia suloisia salaisuuksia maasta. Nyt saatte tekin kuulla, mitä tuo valtava maa piilottelee sisällään.

Villiomenat

Kazakstanissa kerrotaan tarinaa, jonka mukaan omena on alunperin sieltä kotoisin. Kazakin kielellä ( maan toinen virallinen kieli on kazakki, toinen venäjä) omena on "alma" ja entinen pääkaupunki Almaty onkin kuuluisa erinomaisista omenoistaan. Valitettavasti tätä ihan ensimmäistä omenalajiketta ei ole enää olemassa, mutta villiomenapuita kasvaa maassa edelleen.

Villihevonen

Maailman ensimmäisen hevosen ovat kesyttäneet Kazakstanin paimentolaiset. Viimeisenä aamunani odotellessani taksia lentokentälle luin tiedelehden artikkelinkin aiheesta. Paimentolaisiahan maassa on ollut jo ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, joten miksipä se ei voisi pitää paikkaansa. Hevosella on yhä tärkeä tehtävä kazakstanilaisessa elämässä ja niitä näkee paitsi aroilla kirmaamassa, myös kaupunkien keskustoissa. Yleensä vielä hyvinvoivan näköisinäkin.

Joulupukki

Suunnitellessani matkaamme selvisi, että suomalaiset ovat tainneet erehtyä pukin syntyperän suhteen. Ainakin täysin suomalaisen pukin kanssa identtinen joulupukki poroineen asustaa Borovoen alueella, Astanasta hieman pohjoiseen. Siellä voi kuvauttaa itsensä joulupukin kainalossa. Enää en tiedä, ketä uskoa.

Juuret

Kazakstan kuuluu turkkilaisiin maihin huolimatta venäjän kielen hallitsevuudesta. Kazakin kieli kuuluu turkkilaisten kielten sukuun ja ennen Neuvostoliittoa turkkilaisella kulttuurilla oli hallitsevampi asema maassa. Vieläkin Kazakstanista voi löytää turkkilaisia vivahteita, ja turkkilainen ystäväni innostui löytäessään tuttuja sanoja kazakin kielestä.

Metsästys kotkan avulla

Neuvostoliiton ahkeran työn myötä perinteinen kotkalla metsästys tuli tiensä päähän Kazakstanissa. Mutta etnisten kazakstanilaisten perinne jatkuu Altai-vuorten toisella puolen, Mongoliassa. Kazakstanissakin järjestetään yhä turisteille näytöksiä kotkanmetsästyksestä, mutta se jäi epäselväksi, onko taito enää ollenkaan muuten käytössä. Linnut koulutetaan metsästykseen ihan pienestä poikasesta pitäen, eivätkä ne varmaan erityisemmin karkaile, sillä ne lentävät usein vapaana metsästäessään. Toiminnan eettisyyteen en lähde ottamaan kantaa.

”Grand Canyon”

Grand Canyon ei olekaan USA:n yksinoikeus, sillä Kazakstan on maailmassa toinen paikka, missä löytyy suuri kanjoni. Pienemmillä turistimäärillä, tosin. Charyn Canyon on Grand Canyonin pikkusisko (vai liekö veli), sillä siinä missä USA:n kanjoni on 446 km pitkä, enimmillään kaksi kilometriä syvyydeltään ja leveydeltään 6-29 km, Kazakstanin kanjoni on noin 90 km pitkä. Charyn Canyon on siis paljon pienempi, mutta kuulemma lähes yhtä vaikuttava.

Kazakstanin erikoisimmat nähtävyydet

Kazakstanin oudoimmat nähtävyydet ovat ehdottomasti Bayterek-torni ja ”kirjasto”. Matkallani sain käydä pällistelemässä yksinvaltiaan alias presidentti Nazarbaevin hullutuksia. Niistä voiton veivät nämä kaksi paikkaa, joita eivät muuten turistit todellakaan kansoittaneet. Molemmat kohteet sijaitsevat Astanassa. Bayterek-tornista pääsee ihailemaan näköalaa yli pääkaupungin, sekä ennen kaikkea painamaan oman kämmenensä presidentin kämmenjäljen päälle. Se on painettu kultaiseen laattaan ja kun laskee oman kämmenensä laatan päälle, voi esittää samalla toivomuksen maailmankaikkeudelle. Muista myös hymyillä, sillä henkilökunnan ainoa tehtävä on kuvata tänne tulevia ihmisiä ja vahtia, että jono laatan luo etenee sääntöjen mukaan. Torni on hyvin suosittu kohde paikallisten keskuudessa. Kirjasto taas oli rautaporttien takana, eikä sinne niin vaan lompsita. Minä pääsin sisään turvatarkastuksen jälkeen, ja toki passiakin piti näyttää. Kirjastosta löytyi toki kirjoja ja lehtiäkin, mutta ennenkaikkea se on presidentin mekka. Nazarbaevin ansioita esitellään monella eri tavalla, joista nuori oppaani oli kovin innoissaan. Katselin häntä välillä hieman epäuskoisena ja poistuin lopulta paikalta hämmentynein tuntein. Suomalaisen silmin paikka on ennemminkin jonkinlainen henkilökultin tyyssija.

Henkilökohtainen salaisuus

Matkallamme en voinut olla huomaamatta, että maailman täydellisimmät kuuset kasvavat Kazakstanissa. Koska olen kotoisin joulukuusien maasta, (Vai onkohan se oikea joulukuusimaa sittenkin Kazakstan, kun kerran joulupukkikin jo löytyy omasta takaa...) en voinut olla huomaamatta noita ihmeellisen kauniita kuusia, joita kasvoi kaikkialla. Jokainen oli kuin joulukuusifanin unelmista.