Jumalainen seikkailu

- Katja Vaulio -

Miksi kuljen maailmalla

18-vuotta sitten lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin matkalle. En ollut juurikaan käynyt ulkomailla, kerran Kreikassa ja muutaman kerran Ruotsissa, joten lähtö Kreikkaan kolmeksi viikoksi jännitti.

Tarina jatkuu

Kotona Pietarissa

Kaksi on kaupunkia, ylitse muiden. Sinä Pietari, olet niistä toinen.

Tarina jatkuu

Lieksa - täydellistä mökkielämää

Herään hirsiseinien hiljaisesta suojasta. Nousen ylös hämärässä, nappaan joogamaton kainalooni ja astun ulos valon valtakuntaan. Ihoni tuntee sen heti: tästä päivästä tulee yhtä tulinen, kuin lukemattomista muistakin tänä kesänä. Mutta toistaiseksi aurinko on vielä petollisen hellä, kun levitän maton laiturille ja katson kohti järvenselkää. Ei näy muuta, kuin luontoa, eikä kuulu muuta.

Tarina jatkuu

Hetkiä puolalaisissa häissä

Моменты на польской свадьбе

Kesken puolalaisten häiden siirryn juhlahumusta parvekkeelle. Iltataivas tummuu jo pilvien takana ja ilmassa tuoksuu sateelta. Lähetän kiitokseni taivaalle, pilvien vietäväksi - jumalille, maailmankaikkeudelle, kenelle vain, joka kuuntelee.

Tarina jatkuu

Saaremaan hurmaa - yö tuulimyllyssä

Ночь в ветряной мельнице в Сааремаа

Kun illan valo koitti, poistuivat muut turistit kahvilan ja tuulimyllyn luota, joka olisi kotimme seuraavan yön. Päivän olimme nauttineet meren tuoksusta, aaltojen laulusta ja pääskysten villistä lennosta. Kuljeskelimme pitkin rantoja ja löysimme yhdeltä rannalta matkailijoiden tekemiä kivikasoja. Mielessä kaiversi kuitenkin jo kaipuu tuulimyllymme luo, kun huolimattomasti kyhäsimme kokoon omaa kivirakennelmaa.

Tarina jatkuu

Kazakstanin suloisimmat salaisuudet

Kazakstanin matkalla minulle paljastui muutamia suloisia salaisuuksia maasta. Nyt saatte tekin kuulla, mitä tuo valtava maa piilottelee sisällään.

Tarina jatkuu

Kolme tuntia, kymmenen elämää

Sanovat, että kun länsimaalainen ihminen palaa Intiasta, hän joko vihaa Intiaa – tai on toinen ihminen kuin lähtiessään. Arvaatteko, kumpi oli minun kohtaloni?

Tarina jatkuu

Kotiinpaluu

Возвращение на родину

Niin kauan, niin kauan halusin olla se, joka lähtee. Kadehdin niitä, jotka lähtevät aina. Haaveilin olevani sellainen ihminen, joka kulkee maasta toiseen. Joka ei kiinny tavaraan, ei taloihin. Jolle maailma on koti. Eihän minusta sellaista tullut.

Tarina jatkuu

Kazakstanin vuorten kupeessa

В горах Казахстана

Koska olen jo vuodattanut tunteeni Kazakstanin vuorista paperille, Apu-lehden numeroon 2, on vaikea sanoa niistä enää mitään, mikä vetäisi vertoja alkuperäiselle tekstille. En edes siis yritä. Kaiken tärkeän voitte lukea lehdestä. Tämä on toinen tarina.

Tarina jatkuu

Astana, presidentti Nazarbaevin leikkikenttä

Астана, детская площадка президента Назарбаева.

Astana on todellakin hämmästyttävä kaupunki, mutta ei sanan siinä merkityksessä, kuin presidentti Nursultan Nazarbaev ehkä toivoisi. Se on kuin jonkin sortin Disneyland, keinotekoinen kulissikaupunki rakennettuna keskelle loputonta aroa. Erämaan aurinko paahtaa lohduttomasti ja jotenkin surumielisesti. Kaupunki tuoksuu samalta kuin Intian asutuimmat kaupungit - ilmansaasteilta. Niin, Astana onkin oikeastaan autojen kaupunki. Katukuvaa hallitsevat valtavat tiet ja autojen massat. Kulkeminen vie enemmän aikaa, kuin mihin suomalaisen kärsivällisyys riittää. Missä on metro ja ratikka, kysynpähän vaan!

Tarina jatkuu

Kauneinta on suo

" ...Vihreäharsoinen haltiatar sanoi: "Kauneinta on suo. Sitä ei voi selittää. Liukukaa kerran veneessä mustaa suojokea, kun taivas on himmeän sininen, ja kuu paistaa, ja suosta nousee usvaa ja väkevän pursun lemua!" "

Katri Vala

Tarina jatkuu

Sanoista olen syntynyt - onnea, kotini Suomi!

Из слов, я родилась - поздравляю, мой дом, Финляндия!

Tämä maani, johon satuin syntymään, täyttää tänään sata vuotta. Se voi olla vähän, tai paljon, riippuu kenen suunnasta katsoo. Vuosilla ei ole merkitystä. On muita asioita, jotka pitää mainita.

Tarina jatkuu

Sanoista runoihin

Ensin olivat sanat. Sitten tuli rakkaus. Ja äkisti - runot.

Tarina jatkuu

Kemiönsaaressa merta paossa

Кемионсаари прячется от моря

Kemiönsaari on siitä eriskummallinen saari, että vesi on erittäin hyvin piilotettu sieltä. Saat ajaa parikymmentä kilometriä, ennen kuin meri avautuu ihailtavaksi. Saarella ajaessa luulee olevansa sisämaassa, mikä ei ole kovin kiehtovaa merta rakastavalle. Toisaalta aavaa peltomaisemaa ihaileva ystäväni oli haltioissaan: Mikä maisema!

Tarina jatkuu

Yö puumajassa - Metsäkylän seikkailu

Ночь в дереве - приключение в Метсакиляе

Kemiönsaaren syövereissä on toinenkin kätketty salaisuus maailman kauneimman saunan lisäksi. Puumajoja suoraan lapsuuden saduista.

Tarina jatkuu

Maailman kaunein sauna Kemiönsaaren kätköissä

Самая красивая сауна в мире, скрытая в Кемионсаари

Suomi on siitä kummallinen maa, että matkailuylpeytemme on hyvin kätketty suurelta yleisöltä. Vuosien saatossa sitä oppii kuitenkin salapoliisiksi ja onkin vuorossa löytömme viime kesältä - josta en kyllä itse voi ottaa kunniaa tällä kertaa - Kemiönsaaren ylpeys.

Tarina jatkuu

Maailmannäyttelyn moderni henki Kazakstanin arolla

Современный дух всемирной выставки в степях Казахстана.

Maailmannäyttely sanana nostaa mieleen kuvan menneistä ajoista. Sellaisista, joissa  herrat kohottivat hattujaan ohikulkeville daameille. Ajoista, jolloin naisilla oli pitkät mekot ja ohuet hansikkaat. Mutta kun seisoo Astanassa, juuri Kazakstanin paviljongin edessä, oivaltaa, että tämä onkin jotain aivan muuta. Nuo ajat ovat auttamattomasti takana ja 2000-luvun maailmannäyttely on hyvinkin moderni tapahtuma. Ehkä se ansaitsisi osalleen myös sille kuuluvan, mahtavan arvon. Maailmannäyttelyhän ei ole enää huomion keskipisteessä, vaan aivan huomion laidoilla. Mutta perinne on yhä olemassa ja se on jatkunut jo vuodesta 1851.

Tarina jatkuu

Ylistyslaulu suomalaiselle metsälle

En tiedä, miksi en ole huomannut sinua aiemmin. Siinähän olet ollut, aina. Joka niemen nyppylällä, nurkan takana, ojien pientareilla. Puita toisensa perään. Silmänkantamattomiin.

Tarina jatkuu

Tarina, jota ei kerrota

История, о которой не сказано

Olen sairaslomalla jo kolmatta viikkoa. Olen yrittänyt olla kirjoittamatta, koska olen niin väsynyt, että vain nuokun sohvalla, mutta en voi. Tämäkin on tarina, mitä nyt tapahtuu. Toisenlainen tarina.

Tarina jatkuu

Viidakkokirja heräsi eloon

Mikä yhdistelmä - viidakko, retki ja villi maailma! Meitä odotti taas yksi suloinen retki, eikä meillä ollut aavistustakaan siitä, mitä todella olisi luvassa...

Tarina jatkuu

« Older posts

© 2018 Jumalainen seikkailu

Theme by Anders NorenUp ↑